Kuulumisia ja jokunen kirpparilöytökin

Onpa ollu nihkeää. Taas on koluttu taloja läpi useita, ja ei tulosta. Lähinnä Haukiputaan suunnalla ollaan oltu viime aikoina. Mutta ei mikään niistä taloista ollut meille tarkotettu. Nyt alkaa tulla puutuminen. Ja pettymys. Ois ollu niin ihanaa päästä kesäksi omaan kotiin, omalle pihalle. Istuttamaan kukkia. Leikkimään Helgan ja koirien kans. Nyt ollaan kesä täällä betonibunkkerissa. Ja käydään ulkona asiasta tehden. Maalla ulos voi lähtiä huvikseen. Kaupungissa pitää olla joku syy. Lähtään jätskille. Mennään kauppaan. Mennään kiikkumaan tuohon 4 m x 4m kokoiselle alueelle. Yök.

Mulla on ollu myös pientä kirpparimasennusta. Ei oo löytyny mitään hauskaa. Tänään lähdin sitte käymään Paljekirppiksellä pitkästä aikaa. Siellä on niin paljo niitä pöytiä, että sinne ei voi mitään pikareissua tehdä. Kolusin kaikki pöydät läpi ja tässä tulos: 

Emalivati 10 € ja kaksi lampunvarjostinta yhteensä 0,50 €. Emalivateja oon katellu sillä silmällä jo pitkään. En ees tartte semmosta, mutta joku tuossa emalissa nyt viehättää. Aika suolanen hinta 10 € tuosta, mutta enpä oo halvemmallakaan löytäny.

Pienet lampunvarjostimet oli herkkulöytö. Melkein ilmaset. Niistä poistan kankaat ja laitan jotkut ihanat kukkakankaat niihin. Ja pitsiä tietty. Mulla alkaa olla jo näitä lampunvarjostimia kohta niin, että vois naapureillekin jakaa.

Nyt alkaa Grand Designs, pitää kiiruhtaa katsomaan!

Ankku

Kesä tuli parvekkeelle

Parveke alkaa olla kesäisessä kuosissa. Se olikin päässyt melkoiseen kuntoon talven aikana. Niinhän siinä taitaa usein käydä, että parvekkeesta tulee jonkin sortin varasto kaikille talviurheiluvälineille, lastenvaunuille ja muille romppeille. Meilläkin kuuluu tähän asuntoon kaksi varastoa, ja siltikään niissä ei  meinaa tila riittää kaikille tavaroille. No nyt on parveke taas siisti. Parvekelasit pesin jo pari viikkoa sitten, ja muutamia kesäkukkiakin oon jo hankkinu. Tämän enkelinsilmäpelargonian ostin Bauhausista. Siitäkin on jo parisen viikkoa aikaa. Helppohoitoinen kaveri näyttää olevan. Välillä oon pitäny useiden päivien kastelutaukoa. Eikä kukka oo moksiskaan. Tosi sievä mun mielestä!

Orvokit ostin äitienpäivänä ja istutin ne tuohon viime kesänä hankkimaani koriin. Yksi orvokki pääsi Pip Studion kahvikuppiin. Kupin lautasesta on reunasta pieni pala pois, ja sen takia kuppi hoitaa nyt kukkaruukun virkaa. Kupin takana töröttävät tontut löytyi Järkikirppikseltä. Ostettiin Piipan kans viiden tontun satsi, ja jaettiin ne. Aika hauskoja ovat. Melkein tekis mieli lisääkin noita tonttuja.

Helatorstaiselta Ikea-reissulta parvekkeelle päätyi pinkki Vågö-tuoli. Se oli niin herkunvärinen, etten voinu olla ostamatta. Ricen tilkkuistuintyyny näyttää hieman pieneltä siinä, mutta mulla tahtoo olla semmonen tyyli, että kun jonkun johonkin laitan, niin siihen se jää. Ja yleensä se alkaa pikkuhiljaa näyttää silmään ihan hyvältä. Niin kävi tässäkin tapauksessa. Alimman kuvan kynttilät on myös Ikealta. Kukkatarjotin Siniseltä pysäkiltä. Mietin kauan, että onkohan se vanha vai uus. Saattaapi olla jotain nykypäiväistä halpa-hallikamaakin. Eipä noista aina tiiä. Grillinkin hain jo yläkerran varastosta, mutta sitä ei oo vielä tälle kesää käytetty. Jospa tässä joku päivä pääsis grilliherkkujakin loihtimaan.

Ankku

Joko nyt?

Onkohan nämä kuvat meidän tulevan talon pihapiiristä? Niin ja tuo viimeisessä kuvassa oleva tönö on rantasauna, ei se talo :)

Ankku

Minä kohta 34 v. Hupsista!

Niin se aika rientää, ja synttäreitä tulee ja menee. Moni onkin kysynyt mun ikää, ja oon sanonu, että täytän 24. Ihan tosissaan ja vahingossa. Tosiaan siis 34 on kohta mittarissa. Eilen vietimme pieniä synttärikemuja tyttöjen kesken (+Pyry) meillä. Joimme mojitoja, nautimme täytekakkukahvit sekä söimme pieniä suolapaloja. Osa porukasta jatkoi kaupungille, osa lähti kotiin kemuista. Mullakin vierähti melkein neljään baarissa. Onneksi sain nukkua noin kymmeneen aamulla, kun Helga, Heikki ja koirat oli Jäälissä yötä Heikin vanhemmilla.

Tänään kävimme taas katsomassa yhtä vanhaa taloa, joka tuli tällä viikolla myyntiin Haukiputaan Kellossa. Taas tuli pettymys. Talon vieressä meni junarata. Ja toisella puolella yleinen tie. Näistä ei tietenkään ollut mainintaa netin taloesitteessä. No oma moka, kun en hoksannut kartasta noita epäkohtia. Talosta olisi remontoimalla saanut varmaankin ihan kivan. Siellä oli älyttömästi porukkaa katsomassa taloa. Joten kiinnostusta on kovasti näitä vanhoja taloja kohtaan. Ja tarjontaa niistä niin kovin vähän täällä Oulun seudulla. Harmi. Etsintä jatkuu...

Ankku

Studio Ditte

Ihania tapetteja on maailma pullollaan. Olenkin miettinyt, että kun valinnan aika koittaa, miten ikinä osaan päättää. Coloren kautta, muistaakseni jonkin tavarantoimittajan kuvastossa, tutustuin tähän  lautastapettiin. Se on Hollantilaisen Studio Ditten valikoimasta. Heillä on muitakin aivan uskomattoman ihania malleja. Käykäähän kurkkaamassa. Mun ehdoton suosikki on tämä lautastapetti. Sitä olisi kiva laittaa ruokailuhuoneeseen, jos meillä joskus vain sellainen tulee olemaan.

 

 

Jollekin seinälle laittaisin myös oman lautaskokoelman, joka kasvaa kovaa kyytiä. Kirppareilta keräilen pikkuhiljaa vanhoja lautasia. Tämmösiä oon löytänyt tähän mennessä:

Kovin paljoa en ala lautasista maksamaan. Nämä ovat maksaneet 1-2 euroa/kpl. Keskellä oleva kukkalautanen on Arabiaa, muut taitaa olla englantilaisia. 

Studio Dittellä on myös muita makeita tapetteja. Nappitapetti olisi nappivalinta ompelutilaan.

Huomenna mun vapaat päättyy, ja työrupeama alkaa. On kyllä kivaa päästä töihin. Vapaat meni nopeasti. Kiertelin taas paljon kirppiksillä. Löytöjä tein Siniseltä pysäkiltä ja Ajaton Aika-liikkeestä. Tuo Ajaton Aika-liike on aivan huippu! En ollut siellä aikaisemmin käynytkään. Ikkunan takaa joskus ihastellut vaan. Keskustelin myyjän kans bambi-figuureista, joita haaveilen lisää. Niitä ei oo kuulemma markkinoilla kovinkaan paljoa. No sitten kun se eteen tulee, niin se on sitäkin arvokkaampi löytö! Nyt ostin sieltä vanhan jakkaran, josta laitan kuvan joku toinen kerta.

 

Ankku

Haavemaailmassa

Tänään mulla on ollu mieli maassa. Aamulla lähdettiin muka ulkoilemaan. Räntää viuhtoi vasten kasvoja, ja tuuli älyttömästi. Käväisimme pyörähtämässä äkkiä Hollihaan puistossa, ja tulimme takaisin kotiin.

Muutenkaan ei tapahtunut mitään hauskaa. Kunhan makoilimme sohvalla. Ja minä tein tietty kotitöitä hiki hatussa. Tällaisina päivinä elelen paljon mielikuvitusmaailmassa.

Sisustan vanhaa hirsitaloa. Kiertelen kirpputoreja. Tapetoin. Makoilen tassuammeessa kynttilänvalossa. Istuskelen järven rannalla kivellä, ja kuuntelen lintujen ääniä ja veden liplatusta. Istutan kukkia. Kastelen yrttitarhaa. Keräilen tomaatteja kasvihuoneesta. Loikoilen aurinkotuolissa. Asun Englannissa maaseudulla. Ruokin kanoja. Pyöräilen mummopyörällä voikukkapeltojen keskellä. Otan päivänokoset riippumatossa. Teen erilaisia hilloja ruokakomeroon. Luon uuden elämän jollekin vanhalle ihanalle huonekalulle. Ratsastan hevosella meren rannalla. Teen kangaspuilla mattoa.

Nämä kuvat piristää kummasti. Ehkä se kesä sieltä vielä tulee. Ja pääsen sinne maallekin joskus. Pakkohan mun on päästä.

Kuvat: Rice.

Ankku

Aino ja Reino

Eilinen oli melkoinen päivä. Piti oikein miettiä, että onko perjantai 13. päivä. Coloren korttimaksupääte meni rikki heti aamusta. Muutenkin päivä oli yhtä sekasortoa. Ja vielä ulkona oli niin ankean sateista. Kotiin töistä kurvasin lähimarketin kautta. Päätin rentoutua illalla siiderilasillisen kera sohvalla. Juomahyllystä bongasin tämmöset uutuudet: aino-mansikkasiideri ja reino-olut.

Illalla maistoin tuota siideriä. Se on omenapohjainen mansikkasiideri. Oli kyllä aivan liian makeaa mun makuun, joten puolet jäi tölkistä juomatta. Tänä iltana taidan maistaa reino-olutta. Tuo tölkki on jotenki sympaattinen. Pitäisköhän sitä juoda reinotohvelit jalassa?

Ankku