Torstaiaamuna pakkasimme auton täyteen kimpsuja ja kampsuja, ja suuntasimme kohti Heikin vanhempien mökkiä Kangasalla. Menomatka sujui yhdellä pysähdyksellä, ja olimme kyllä todella väsyneitä perille päästyämme. Mutkia matkaan toi mm. se, ettei meillä ollutkaan avainta mökille. Ja tämän huomasimme tietty mökin pihalla. No onneksi avain oli vain muutaman kilometrin päässä. Mutta otti päähän!
Heikki kävi vielä noutamassa paloasemalta vettä, koska mökin vesiputket oli jäässä. Vaikka mökki on ihan uunituore, olot oli "mökkimäiset". Niinku mökillä pitääkin olla. Pisulla piti käydä hankeen. Tiskauskin tuotti ongelmia. Kylmällä vedellä+talouspaperilla yritin parhaani mukaan saada astioista puhtaita.
Pitkäperjantain aamuna vain nautimme olostamme mökillä, ja iltaruualle lähdimme American Dineriin. Ähkyt saimme aikaseksi ja hyvää oli.
Lankalauantain aurinko nousee. Kuva otettu mökin terassilta järvelle päin. Kesällä tässä on aika herkku-maisemat!
Mökille ei viitsitty pääsiäiskoristeita viedä mukana, joten ankkakipot ja suklaamunat sai riittää koristeiksi. Nuo ankkakupit olivat mielestäni omiaan pääsiäiskarkeille, mutta koska unohdin kaupassa ostaa pääsiäisrakeita ynnä muita pienempiä karkkeja, niin piti änkätä nuo suklaapuput ja muut niihin.
Lauantaina kävimme pikaisesti Tampereen keskustassa, koska minä vaadin päästä Indiskalle. Vaatteita en nyt jaksanut alkaa sovittelemaan, joten pikaisen ostoskierroksen tulos oli kehys ja koukku. Tuo turkoosi kehys oli viimeinen, ja se suorastaan huusi mun nimeä sieltä hyllystä. Kun saan siihen kuvan, se pääsee osaksi olohuoneen seinällämme olevaa kehyskollaasia. Koukku tulee mun unelmien vaatehuoneen seinälle sitten joskus. Mulla on jo ihan kiva kokoelma kaikkia erivärisiä ja erilaisia koukkuja. Niihin aion ripustaa käsveskoja, takkeja ja vöitä.
Sunnuntaikävelyllä kävimme Heikin sukulaisten luona läheisessä maatalossa. Se on uskomattomin talo, missä oon koskaan käyny. Siellä on lautalattiat, jotka on ihan vinksinvonksin. Se talon porstua (tai toinen niistä) on älyttömän iso. Ja pirtti. Sekin on niin iso, että ei sitä voi ees käsittää, kuinka paljo neliöitä siinä on. Kesällä siellä lentelee kärpäsiä niin, että surina käy. Mutta se tunnelma siellä sisällä. En osaa edes selittää, mikä siinä mua kiehtoo. Pitäis kysyä Heikin äidiltä joskus, että milloin se talo on rakennettu.
Viimeinen kuva on mökistä sisältä. Heikin isä on kattonu vissiin sisustusohjelmia :)
Kesällä haaveissa on viettää mökillä ainakin yksi pikku pätkä lomaa. Matka tuonne on niin pitkä, ettei sinne kovin mielissään ajele.
Ihan kiva pääsiäisreissu. Mutta nyt on ihanaa olla kotona!
Ankku
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti